Klikkaa Smartumin sivustolle Top bar icon a0959d54d92197ed4e79ef43d3978da1984be5fa6f6809ff14908a4cc92f9ec1 Top bar logo 53b61cbb6b854e6ec59fdf3d3482a6f5647563cea0ec3044d53a631d3e3bbc39
Blogit

Astu Stageen

Aitoa asiaa hyvinvoinnista. Seuraa, osallistu, innostu, bloggaa ja rokkaa. Tarkkaile katsomosta tai nouse itse lavalle!

Elämää painonpudotuksen jälkeen.

Multa on kysytty monta kertaa sitä, että millä tavoin mun elämä on muuttunu sen jälkeen kun painoa on lähtenyt. Onko mun paino pysynyt siinä mihin olen sen tiputtanut ja olenko jaksanut ylläpitää mun täysin uutta elämäntapaa. Vai onko mun elämä muuttunu ollenkaan?

Onhan se muuttunu ja kovasti. Kyllä voin sanoa aika rehellisesti, ettei varmaan ole asiaa mihin se ei olisi vaikuttanut. Ehkä jopa hassua ajatella, että - 26kg pudottaminen ei toisi mukanaan mitään muutoksia.
Paljon positiivista, mutta myös negatiivistakin. Varsinkin aluksi.

Tekstiä varten yritin etsiä itsestäni kuvia siitä hetkestä, kun olen päättänyt että pistän elämäni uusiksi. Pelottavaa ja kammottavaahan niitä on julkaista täällä, mutta kirjoitan tekstini aina koko sydämestä ja haluan rehellisesti näyttää sen, mistä kaikki on alkanut. Onhan se lohduttavaa, ettei mun enään tarvitse elää kropassa, jossa mulla on huono olla ja kaikki ahdistaa. Tai syödä ruokaa, joka saa mut voimaan vieläkin pahemmin.

Siitä hetkestä kun vaakani näytti, että pudotettuja kiloja on takana noin -25kg on nyt jo lähestulkoon 4 kuukautta aikaa. Se tunne, kun siihen puntarille nousi ja tajusi mitä lukua se vaaka näyttää, oli jotain sanoinkuvaamatonta. Mulla oli takani niin lukemattoman monta epäonnistunutta laihdutusyritystä etten jaksa enään edes laskea. Eikä mun päähän mene aina välillä vieläkään se ajatus, että oikeasti mieluummin menen töiden jälkeen salille rehkimään, kun sohvalle sipsipussin kanssa makaamaan. Olenko mie edes sama ihminen kuin vuosi sitten? Tuntuu, että minussa on menny ihan kaikki uusiksi.

Dieetin jälkeen mun pääkoppa oli hetken aika sekasin. Olin vaipunut pahaan liikuntakoukkuun ja dieettihumalaan. Pelkäsin kuollakseni, että tiputtamani kilot tulevat takaisin heti, jos syön mitään muuta kuin "sallittuja" ruokia.
Vaikka dieetti oli loppunut, jokainen suupala kulki sen ruokapuntarin kautta.

Paha dieettihumala ja ylimenevä liikuntakoukku ei todellakaan ollut hyvä yhdistelmä. Aloin hiljalleen vaipumaan kohti ylikuntoa ja kropan romahtamista. Stoppi tuli siinä, kun sängystä nousin aamulla itkien ja menin nukkumaan illalla itkien. Hetki siinä meni, että itse tajusi missä sitä oikeeen ollaan menossa. Opettelin rauhoittumaan ja kuuntelemaan rehellisesti omaa kehoani. Jos tuntu siltä raskaan viikon jälkeen, että perjantaina salitreeni töiden jälkeen ei kiinnosta, niin silloin on oikeasti parempi mennä sinnne kotia ja jättää salitreeni toiseen kertaan.

Näistä negatiivisista asioista, joiden kanssa kamppailin paljon dieetin loputtua, ei kukaan osannut minua varoittaa. Onneksi kuitenkin ne toivat mukanaan sen, että nyt osaan oikesti kuunnella kehoani ja mennä oma hyvinvointi edellä.

Entä mitä postiviista painonpudotus toi mukanaan? Onneksi paljon enemmän iloisia asioita kuin niitä negatiivisia. Hyvän olon, pienentyneet vaatteet, viihtymisen omassa kropassa ja onnellisuuden. Mua varoteltiin kovasti dieetillä, että sen uuden painon ylläpitäminen on tosi vaikeaa. Monet sano sen olevan isompi asia kuin sen itse painonpudotuksen. Voin sanoa lohdutuksena muille laihduttajille, ettei se ole sen vaikeampaa. Jos sulla on oikeasti intoa siihen, että haluat panostaa kokonaan uuden elämäntavat opetteluun ja onnistut siinä, kyllä myös onnistut ylläpitämään sitä. Jos vain on tarpeeksi tahtoa. Itselläni sitä kyllä löytyy edelleen rutkasti. En ikinä enään osaisi edes palata mun vanhoihin tapohin. Ja miksi edes palata ? Muistan vieläki niin elävästi sen tunteen, kun et oikeasti viihdy omassa kropassa ja mitä vain teet, niin sulla ahdistaa. Ja ahdistukseen pitää syödä lisää. Ei, näin on täydellistä. Ja mikä parasta, omaa kehoaan on oppinut rakastamaan.

Lue myös nämä