Klikkaa Smartumin sivustolle Top bar icon a0959d54d92197ed4e79ef43d3978da1984be5fa6f6809ff14908a4cc92f9ec1 Top bar logo 53b61cbb6b854e6ec59fdf3d3482a6f5647563cea0ec3044d53a631d3e3bbc39
Blogit

Astu Stageen

Aitoa asiaa hyvinvoinnista. Seuraa, osallistu, innostu, bloggaa ja rokkaa. Tarkkaile katsomosta tai nouse itse lavalle!

Joulu on taas, joulu on taas...

Mainittakoon heti kärkeen, etten ole mikään jouluintoilija. En tosin myöskään joulun vihaaja.

Jouduin viettämään viime viikonlopun kotona, sisällä istuen. Aluksi tuskastelin ajatusta, mutta sitten sainkin inspiraation ja askartelin tämän vuoden joulukortit valmiiksi. Samalla vauhdilla kirjoittelin vielä osoitteet kuoriin. Vain postimerkit ja se kuuluisa punainen kuori puuttuu.

Tätä voisi toki pitää jouluintoiluna. Itse näen tämän kuitenkin olosuhteita hyödyntävänä järkevänä ennakointina. Lisäksi korttien askartelu on rentouttavaa puuhaa, jossa näkee kättensä jäljen välittömästi.

En muutenkaan näe joulukorttien lähettämistä velvollisuutena tai pakkona. En odota joulukortteja keneltäkään, mutten kiellä etteikö ole mukava vastaanottaa kortteja joulukuussa. Ne muistuttavat lähestyvästä juhlasta ja tulevista vapaapäivistä, sekä tietysti kyseisestä ihmisestä, joka kortin on lähettänyt. Joulukortti onkin nykyään yksi ainoista olemassa olevista yleisistä tavoista muistaa ja ilahduttaa läheisiä sekä sukulaisia aidosti ja fyysisesti ainakin sen yhden kerran vuodessa, ei vain bittiavaruudessa leijuvina nollina ja ykkösinä.

Tähän on helppoa sanoa, että voihan sitä tavata ihmisiä ja olla siten aidossa kanssakäymisessä. Itse joudun ainakin myöntämään, etten ole saanut vuottani tai varallisuuttani riittämään siihen, että tempoilisin ympäri maailman eri kolkkia ystäviä tapaamassa tai edes kaikkien kotosuomessa asuvien tuttavien tupia kiertämässä. Kyse ei ole siitä, ettenkö arvostaisi ja ajattelisi lämpimästi niistä ihmisistä, joita en ole ehtinyt tavata. Yksi ihminen ei vain voi olla useassa paikassa samanaikaisesti ja vuodessa on ”vain” 365 päivää. Joulu sattuu sopivasti vuoden viimeiselle kuukaudelle, ja on siitäkin syystä sopiva hetki muistaa toisia edes sen kerran vuodessa. Ei pakosta, vaan halusta.

Omat korttini odottavat valmiina kuorissaan kirjahyllyssä. Voin nyt ottaa joulun odottamisen siltäkin osin rennosti ilman sen suurempaa hössötystä. Stressitöntä loppuvuotta itse kullekin!

Riikka

Lue myös nämä