Klikkaa Smartumin sivustolle Top bar icon a0959d54d92197ed4e79ef43d3978da1984be5fa6f6809ff14908a4cc92f9ec1 Top bar logo 53b61cbb6b854e6ec59fdf3d3482a6f5647563cea0ec3044d53a631d3e3bbc39
Blogit

Astu Stageen

Aitoa asiaa hyvinvoinnista. Seuraa, osallistu, innostu, bloggaa ja rokkaa. Tarkkaile katsomosta tai nouse itse lavalle!

Lounasseteli ei ole mennyttä maailmaa

Verohallituksen pääjohtaja Pekka Ruuhonen julisti menneellä viikolla lounasseteleiden verotuen ”menneen aikakauden jäänteeksi”. Avaus oli merkittävä – kiitos Ruuhoselle siitä. Työnantajan tukemalla lounasruokailulla on Suomessa pitkät perinteet. Sillä on ollut myös merkittävä vaikutus työikäisen väestön ruokailutottumuksien muuttumisessa säännölliseen ja terveelliseen suuntaan. Aika ajoin on kuitenkin hyvä tarkastella olemassa olevia käytäntöjä ja arvioida erilaisen lainsäädännön ajantasaisuutta.

Yhteiskunta on merkittävien rakennemuutosten edessä. Väestön ikääntyminen rasittaa huoltosuhdetta. Työhön osallistuvien määrä supistuu suhteessa työelämän ulkopuoliseen väestöön. Hyvinvointiyhteiskunnan kulutaakka kasvaa ja yrityksillä on vaikeuksia ylläpitää, saati kasvattaa, oman toimintansa kautta syntyvää jakokertymää. Me kaikki työelämässä toimivat tunnemme päivittäin tämän paineen tuottavuusvaateen kasvuna. Väestön ikääntyminen lisää luonnollisesti myös hyvinvointiyhteiskuntamme kustannuksia eläkkeiden, terveydenhuollon, pitkäaikaishoidon ja koulutuksen muodossa. Näiden kustannusten kasvua voidaan kuitenkin hillitä, jos ihmiset itse ottavat tulevaisuudessa entistä enemmän vastuuta hyvinvoinnistaan.

Lainsäätäjällä on mahdollisuus luoda kannusteita, jotka ohjaavat yksilöiden päätöksentekoa yhteiskunnallisesti kestävään suuntaan. Huomio tulee keskittää rahoitukseen. Rahoitus on nimittäin avainasemassa, kun halutaan edistää ihmisten tavoiteltua käyttäytymistä. Työnantajan tarjoamat hyvinvointiedut tulisi nähdä tässä valossa. Mikäli verotuetulla lounasedulla nähdään myönteinen terveyttä edistävä käyttäytymisvaikutus, on mielekästä antaa työnantajalle mahdollisuus tarjota etu työntekijälleen. Sama koskee kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Työntekijä itse päättää onko tarjottu etu riittävän kannustava, jotta lunastaisi tämän. Ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten vyöryessä päälle, on selvää, että rahoituskannusteita tarvitaan myös jatkossa. Kannusteita tulee tulevaisuudessa suunnata erityisesti niille osa-alueille, joista valtio jo nyt leikkaa rahoitusta, esimerkiksi osaamisen ja terveyden edistämiseen. Kohteet linjaa toki lainsäätäjä, mutta varsinaisen rahoittamispäätöksen tekevät työnantaja ja työntekijä, kokiessaan asian riittävän merkitykselliseksi ja kannustavaksi omalla kohdallaan. Omaehtoisen toiminnan yhdistäminen kestävään rahoitusmalliin on tulevaisuuden tapa toimia – ei aikansa elänyt verotuki.


Jarmo Hyökyvaara
hallituksen puheenjohtaja
Smartum Oy
Teksti on julkaistu myös Talouselämän Tebatti-osiossa 18.12.2014

Lue myös nämä