Klikkaa Smartumin sivustolle Top bar icon a0959d54d92197ed4e79ef43d3978da1984be5fa6f6809ff14908a4cc92f9ec1 Top bar logo 53b61cbb6b854e6ec59fdf3d3482a6f5647563cea0ec3044d53a631d3e3bbc39
Blogit

Astu Stageen

Aitoa asiaa hyvinvoinnista. Seuraa, osallistu, innostu, bloggaa ja rokkaa. Tarkkaile katsomosta tai nouse itse lavalle!

Otetaanko mallia lapsista?

Hesari kertoi eilen, että Mikael on puolitoistavuotias lapsi, jolla diagnosoitiin kahdeksan kuukauden vanhana synnynnäinen selkärangan sijoiltaanmeno. Käytännössä selkäydin ei päässyt liikkumaan normaalilla tavalla selkäydinkanavassa. Lääkärin mukaan Mikael olisi halvaantunut, mikäli häntä ei olisi leikattu. Tuollaisia selkäleikkauksia on Suomessa tehty vasta muutaman vuoden ajan.

Jokainen vanhempi voi kuvitella miltä lapsen vakava sairastuminen tuntuisi. Mikaelin vanhemmat olivat varmasti tiedon edessä suunniltaan.

Mutta miten pikku-Mikael selvisi tilanteesta? Artikkelin mukaan hän tottui siihen, otti vastaan mitä tuli ja näytti sopeutuvan. Tiukka muovikorsetti päällä, joka kontatessa teki mustelmia jalkoihin, hän opetteli liikkumaan. Leikkauksen jälkeen poika oli vuorattu kuudeksi viikoksi liikkumattomaksi kipsiin, joten ajankuluksi hän opetteli sorminäppäryyttä vaativia leikkejä. Mikael pysyi iloisena.

Aikuiset voisivat ottaa mallia lapsista. Oma tuntumani on, että lapset ovat usein luonnostaan paljon aikuisia positiivisempia, onnellisempia ja sopeutuvaisempia. He elävät hetkessä. Oletko nähnyt syntymästään saakka negatiivista lasta? Minä en.

Milloin se muuttuu? Mikä tekee meistä aikuisista helposti negatiivisia ja onnettomia? Voisiko olla niin, että jos vastoinkäymisiä kohdatessamme ottaisimme ne vastaan sellaisina kuin ne tulevat ja yrittäisimme sopeutua niihin, elämämme helpottuisi?

Olen itse yrittänyt tehdä niin. Vanha klisee "kaikki mikä ei tapa, vahvistaa" tuntuu pitävän paikkansa. Luulen, että monet pikku-mikaelit ovat kohdanneet omat sairastumisensa paljon paremmin kuin minä, mutta ainakin yritän kovasti. Ainutlaatuista elämää ei kannata pilata katkeroitumisella. Kaikkeen mitä ei voi muuttaa, on sopeuduttava ja vaikeuksien kanssa on opittava elämään. Asenne ratkaisee, myös aikuisilla.

Anne

Lue myös nämä