Klikkaa Smartumin sivustolle Top bar icon a0959d54d92197ed4e79ef43d3978da1984be5fa6f6809ff14908a4cc92f9ec1 Top bar logo 53b61cbb6b854e6ec59fdf3d3482a6f5647563cea0ec3044d53a631d3e3bbc39
Blogit

Astu Stageen

Aitoa asiaa hyvinvoinnista. Seuraa, osallistu, innostu, bloggaa ja rokkaa. Tarkkaile katsomosta tai nouse itse lavalle!

Sohvaperunasta himoliikkujaksi

Moikka! Olen Johanna. 22-vuotias Rovaniemeltä Tampereelle vuonna 2014 muuttanut tyttönen. Alkuun mun pitäisi varmasti kertoa jollain tavalla itsestäni, että kaikki oppisivat tuntemaan minkälainen tyyppi täällä ruudun toisella puolella kirjoittelee.

Olen tämmöinen aika energinen ja pirteä tapaus, jonka sydäntä lähellä ovat kaverien ja perheen lisäksi terveelliset elämäntavat. Rakastan ylihikisiä salitreenejä sekä aamuvarhaisella tehtyjä juoksulenkkejä.
Jos mie olen jotakin tähänastisessa elämässäni oppinut niin sen,että elämässä pitää tehdä paljon asioita, jotka tekee sut onnelliseksi. Elämä on aivan liian lyhyt hukattavaksi.

Itse koen edelleen välillä olevani enemmän se iloinen 10-vuotias kuin 22-vuotias. Mikään ei voita HopLopissa vietettyä päivää siskojen kanssa, trampoliinihyppelyä tai seikkailupuistoa. Rakastan kaikkea extratyttömäistä. Asuntomme on vuorattu pinkillä pörrömatolla ja turhanpäiväisillä hienoilla esineillä. Keräilen Hello Kitty rompetta ja Disney klassikoita. En koe olevani mitenkään lapsellinenvaan kaikki tämä tekee minusta juuri sen ihmisen mikä mie olen.


Entä kuinka päädyin kirjoittamaan Smartum Stageen?

Kaiken tämän vaaleanpunaisen ja ylipirteän kuoren alla eli kuitenkin tyttö, joka makasi aina sohvalla syöden karkkia ja tunkemalla itseensä kaikkea muuta mahdollisimman epäterveellistä. Valitin aina kaikesta mahdollisesta. Ruokakauppa oli liian kaukana, töissä on liian raskasta. Vaateostokset oli mun painajaisia, koska ne päätty aina itkuihin pukukopissa. Ostin ainoastaan vaatteita, joihin olin varma että mahdun. Välttelin pukukoppiin menoa aina viimeiseen hengenvetoon asti. Olin hyvin tyytymätön itseeni ja ainaseen pahaan oloon. Purin pahaa oloani valittamalla ja syömällä. Sitten tuli stoppi. Yritin muuttaa itse elämäntapojani vuoden verran. Pudotin punaisen lihan ja kaikki einekset pois ruokavaliostani sekä otin kuntosalin osaksi elämääni. Oloni parani kummasti, mutta painoni ei vaan tippunut. Syksyllä 2014 multa löydettiin kilpirauhasen vajaatoiminta, joka selitti sen, että mulla oli tosi vaikeaa pudottaa painoa. Kun sain lääkkeet kohilleen ja elämän taas rullamaan, alkoihan se painokin sieltä tippumaan. Välillä tuli hyvin paljon takapakkia ja niistä otettiin opiksi.

Ennen..
..Ja jälkeen!


Keäsllä 2015 lähdin mukaan superdieettiin ja se muutti mun elämän ihan kokonaan. Terveellisistä elämäntavoista tuli mulle ykkösasia. Aloin elämään ja hengittämään urheilua. Sain voimaa aamuvarhaisella tehdyistä juoksulenkeistä ja hikisistä kuntosalitreenistä. Muutin blogini liikuntablogiksi ja sen suosio kasvoi silmissä. Sain paljon kommentteja, kuinka tarinani on inspiroinut ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan terveellisempään suuntaan. Ja tässä sitä nyt ollaan -23 kg kevyempänä kirjoittelemassa teille terveellisistä elämäntavoista ja liikkunan riemusta.

Nyt kun ajattelen minkälainen ihminen olen joskus ollut, sitä on vaikea uskoa.
En ikinä enää osaisi viettää kokonaista päivää vaan kotona, saatikka olla monta päivää liikkumatta.
Jos joku olisi silloin mulle kertonut, että nyt istun tässä jakamassa terveellisen elämän vinkkejä muille, en olisi ikimaailmassa uskonut. Tässä sitä kuitenkin ollaan ja onnellisempana ja terveempänä kuin koskaan.

Elämä on aivan liian lyhyt hukattavaksi

Lue myös nämä