Klikkaa Smartumin sivustolle Top bar icon a0959d54d92197ed4e79ef43d3978da1984be5fa6f6809ff14908a4cc92f9ec1 Top bar logo 53b61cbb6b854e6ec59fdf3d3482a6f5647563cea0ec3044d53a631d3e3bbc39
Blogit

Astu Stageen

Aitoa asiaa hyvinvoinnista. Seuraa, osallistu, innostu, bloggaa ja rokkaa. Tarkkaile katsomosta tai nouse itse lavalle!

Työpaikkana satumetsä

Juuso: Mikä täällä haisee?

Sara: Täällä tuoksuu meidän taikametsän sammal. Korppi saatiin ensi-iltaan ja nyt niitetään satoa.

Juuso: Ai niin, Vilma kiireisenä ahersikin meille koko näyttämön täyteen metsää.

Sara: Aikas hulppee satumetsä. Ei meillä ole koskaan tainnut olla näin isoa lavastusta.

Juuso: Ei kait. Täytyy kyllä sanoa, että on tämäkin taas kaiken sen vaivan arvoinen. Vilma ylitti itsensä ja yllätti meidätkin lopputuloksella. Tuossa on ihan oikea kolmimetrinen koivutukki keskellä lavaa! Pakun perä viisti maata, kun tuotiin se.

Sara: Mä en kylläkään yllättynyt. Just sellanen metsä tuli, kuin pyysinkin.

Juuso: No niinpä tietenkin :)

Sara: Tuun kyllä ton metsän nähdessä aina hyvälle tuulelle! Rentouttavaa kölliä pehmeillä sammalilla töissä. Meen usein näyttelijöiden lämppiinkin mukaan ihan vaan sen takia, et saan hengailla sadussa.

Juuso: Se on totta, pääsee ikään kuin metsän siimekseen kesken päivän.

Sara: Tää on kyllä yks satumetsä koko teatteri. Jokaisena päivänä tapahtuu jotain outoa.

Juuso: Outo on homman nimi. Aina on joku pörröpiisami heittämässä kuperkeikkaa kun haet kahvia. Luulen, että kun tehtävänä on luoda maailmoja, jotka eivät ole todellisia, on se omiaan luomaan koko työporukkaan tietynlaisen tekemisen mentaliteetin: Mikään ei ole etukäteen tyhmää tai turhaa, vaan kaikkea saa kokeilla tai ainakin ehdottaa.

Piisami bros
"Aina on joku pörröpiisami heittämässä kuperkeikkaa kun haet kahvia"

Sara: Luovaa porukkaa tekemässä töitä yhdessä. Välillä joutuu oikein muistuttamaan itsellensä, että on oikeissa töissä, kun on vaan niin kivaa. Iskee todella etuoikeutettu olo, kun saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Juuso: Saa töissä olla kivaa! Saa kyllä myös olla tarkkana siitä, että muutkin kuin Sinä tajuaa olevansa töissä. Kahvipöytäkeskustelut helposti venähtävät vähän turhan kattaviksi.

Sara: Ei se mitään. Aika napakasti mä kyselen missä vaiheessa kukin on ja mitä meinaa tehdä tänään.

Juuso: On hyvä pitää yllä yleistä dialogia, jonka perusteella pitää langat käsissään ja hyvän käsityksen siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Sillä tavalla ei tarvitse kytätä ketään, mutta se ajaa käytännössä saman asian paljon diplomaattisemmin.

Sara: Viikkopalaverit jakavat kaikille tiedon, mitä on tapahtumassa milläkin osa-alueella. Nyt kun Korpin ensi-ilta on jo plakkarissa, oon keskittynyt työhyvinvointiin ja pitänyt työnohjauskeskusteluja.

Juuso: Mekin voitaisiin vielä vähän hioa palaveritaitoja. Innostutaan helposti tulevista kuvauksista tai tapahtumista, jolloin tylsemmät (mutta tärkeät) aiheet saattavat jäädä sivuosaan. Sisällönhallinta keskusteluissa on taitolaji, jota voi treenata.

Sara: Minkäs teet, kun nämä on intohimojuttuja. Mutta oikeassa olet, entistä enemmän kohdennetumpia keskusteluja viikkokokouksen lisäksi. Toisaalta tarkkana saa olla, ettei istuta kaiket päivät palavereissa ja jää kaikki hommat tekemättä.

Juuso: Ei saa pitää palavereita vain palavereiden tähden. Itsenäistä otetta tarvitaan teatterissa. Ei kellään hermo kestä tumput suorina hengailua. Nopeasti meiltä karsiutuu porukka, joka ei kykene paiskimaan hommia silloin, kun täytyy.

Sara: Kaipa se johtuu siitä, että meidän johdon tyypeillä on yrittäjäasenne. Kaikkien vanhemmat on yrittäjiä ja ollaan jo pienestä pitäen opittu miten töitä tehdään. Nyt me sitte ite yritetään alalla, jolla ei ole rahaa.

Juuso: Koko touhu lähtee siitä, että uskotaan siihen mitä ollaan tekemässä. Yrittäjäasenteen voi tartuttaa, kun ei anneta sijaa epäilyille siitä, mitä ollaan tekemässä. Kyynisyys, kylmyys työnnetään sivuun ja tehdään täysillä.

Sara: Me lähdetään aina tekemään meidän historian suurinta näytelmää ja sitte vaan painetaan sitä kohti. Nytkin Korppi ja korven veikot enskarissa hymyilytti, kun oli niin hyvä fiilis ja lavalla näytti upealta. Teatterin illusio toimi täysillä ja uskoi olevansa sadussa. Jösses, mä rakastan noita Parkkisen tekstejä! Harva kirjailija osaa kirjoittaa niin älykkäästi, että se sopii sekä lapsille että aikuisille.

Kalevi Korppi ja radio
"Me lähdetään aina tekemään meidän historian suurinta näytelmää ja sitte vaan painetaan sitä kohti."

Juuso: Uskomatonta, että voi oikeasti tuntua pahalta, kun linnun varastama radio kuolee! Lahjakkaat näyttelijät.

Sara: Mullakin on aina kyyneleet silmissä siinä kohtaa. Korpin treenikausi oli kyllä yks mun uran hauskimmista. Oon nauranu ihan kipparassa!

Juuso: Ja se on myös näkynyt. Ja kuulunut.

Sara: Muuten, Juuso, pyysin Essiä tilaamaan meille 75 kiloa hunajaa.

Juuso: Sä teit mitä?

Sara: Kuvauksia varten. Voiks käydä hakemassa ne huomenna?

Juuso: Ilmeisesti voin, mut mitä sä tollasella määrällä hunajaa teet?! Ja millä rahalla? Meinaatko kylpeä siinä?

Sara: Tavallaan.

Vampyyri
- "Meinaatko kylpeä siinä?" - "Tavallaan."

Lue myös nämä