Klikkaa Smartumin sivustolle Top bar icon a0959d54d92197ed4e79ef43d3978da1984be5fa6f6809ff14908a4cc92f9ec1 Top bar logo 53b61cbb6b854e6ec59fdf3d3482a6f5647563cea0ec3044d53a631d3e3bbc39
Hyvinvointi

Astu Stageen

Aitoa asiaa hyvinvoinnista. Seuraa, osallistu, innostu, bloggaa ja rokkaa. Tarkkaile katsomosta tai nouse itse lavalle!

Hyvinvointia kiinalaisesta lääketieteestä – haastattelussa Denis Vinokur

Denis Vinokur on kiinalaisen lääketieteen asiantuntija
"Tärkeää on, että kaikelle elämässä on vastapainoa." Kuva: Gummerus

Toimit työksesi kiinalaisen lääketieteen ja akupunktion asiantuntijana. Miten kiinnostuksesi kiinalaiseen lääketieteeseen heräsi?

Aloin parikymppisenä harrastaa taijia ja opettaja oli taolainen mestari, joka sivusi paljon kiinalaisen lääketieteen asioita harjoittelun yhteydessä. Olin ystäväni kanssa ryhmän nuorin, opettaja kiusasi meitä elämäntavoistamme, ja se alkoi kiinnostaa pikkuhiljaa. Ajattelutapa oli hyvin merkittävä ja erilainen verrattuna siihen, mikä oli ympäristössä vallitseva siihen aikaan.

Opiskelin myöhemmin yliopistolla muutamaa alaa ja vähän valokuvaustakin, mutta koin, että ehkä oma roolini on tehdä jotain sellaista, että voin auttaa ihmisiä tavalla tai toisella hyvin konkreettisesti. Olin jo hieman perehtynyt kiinalaiseen lääketieteeseen, kun tuli mahdollisuus lähteä siihen liittyvään koulutukseen.

Olen käynyt kaksi erilaista kiinalaisen lääketieteen pitkää koulutusta: toisessa on enemmän länsimaista ja toisessa enemmän kiinalaista lääketiedettä. Toimin aikoinaan kolme vuotta assistenttina erään lääkärin vastaanotolla, ja hän teki myös akupunktiota, joten pääsin siten kiinni käytännön työhön.

Mikä on kiinalaisen lääketieteen perusajatus liittyen ihmisen terveyteen?

Perusajatus on, että ihmisen terveys on dynaaminen tasapainotila. Elimistössä ei ole mitään staattista, koko ajan tapahtuu jotain. On erilaisia vuorovaikutussuhteita, joiden tulee olla keskenään tasapainossa, jotta ihminen voi hyvin. Tasapainotila koskee myös ulkoista ympäristöä, sitä että ihminen on tasapainossa suhteessa ympäristöön. Silloin ihminen voi hyvin.

Nämä lait, joita ihmisessä tapahtuu, ovat samat kuin luonnonlait: ne tapahtuvat joka puolella ympäristössä. Tämä on myös taolaisen filosofian perusajatus.

Olet kirjoittanut aiheesta myös kirjoja, joista viimeisin – Tuli, maa, vesi – Hyvinvointia kiinalaisesta lääketieteestä (Gummerus 2015) – käsittelee kehon ja mielen vuorovaikutussuhdetta. Välineenä ovat kiinalaisen lääketieteen mukaiset perinteiset kehotyypit. Mitä ne ovat ja mihin kaikkeen vaikuttavat?

Kehotyypit ovat arkkityyppejä, joiden kautta voi ymmärtää sitä, mistä esimerkiksi ihmisen stressi yksilöllisesti kumpuaa. Mehän reagoimme eri tavalla, ja eri asiat laukaisevat meillä vaikkapa stressin. Arkkityyppien kautta voidaan ymmärtää kanavia, sitä mitkä ovat meille stressaavia tekijöitä, miten stressi meissä ilmenee ja heijastuu, ja jos stressi on pitkäkestoinen, miten se ilmenee fyysisinä vaivoina myöhemmin.

Arkkityyppien kautta voi ymmärtää tällaisia reittejä ja sitä, mitä meissä tapahtuu. Kaikissa ihmisissä on kaikki arkkityypit, mutta jotkut ovat aina vallitsevampia, ne myös korostuvat eri elämäntilanteissa eri tavalla. Arkkityypit toimivat tietynlaisena peilinä itseymmärrykseen, ja sitä kautta voi ymmärtää, mikä esimerkiksi vatsavaivan ja päänsäryn juuri voi olla.

Miten ihminen voi tutustua omaan arkkityyppiinsä ja sen ominaispiirteisiin?

Kirjassa on lueteltu niihin liittyviä piirteitä ja malleja tarkemmin, mutta katsomalla esimerkiksi omaa elämäänsä taaksepäin voi ymmärtää, mitkä ovat toistuvia asioita, jotka nousevat esiin fyysisellä tai psyykkisellä tasolla. Sitä kautta voi ymmärtää, olisiko tässä jotain mahdollista toistuvaa kuviota.

Mitkä ovat yleisimpiä vastaanotollasi käyvien, kiireistä ja stressaavaa elämää elävien ihmisten oireita tässä ajassa?

Toiset ihmiset reagoivat unettomuudella, toiset päänsäryllä, toiset erilaisilla vatsavaivoilla. Hyvin yleisiä ovat myös pidentyneet flunssakierteet, eli immunologiset ongelmat, joita tulee, jos ei ole antanut riittävästi vastapainoa elämälle, vaan jää jumiin johonkin.

Mitkä ovat yksinkertaisimmat vinkkisi stressin taltuttamiseen? Toisin sanoen, miten elää hyvää elämää, ilman kiirettä ja stressiä?

Se on hyvin yksilöllinen asia. Toiset taltuttavat stressiä hyvin rankoilla keinoilla: menevät metsään, juoksevat täysillä ja huutavat siellä. Toiset kaipaavat vain unta. On hyvä ymmärtää, mikä sopii itselle, eikä ehkä lue joka paikasta, mikä on se ehdoton keino. Terveydestä ja hyvinvoinnista saatava tieto on niin sirpaleista, että sinne kadottaa helposti itsensä.

Jos ajatellaan itämaisen ajattelun pohjaa, vastavuoroinen ajattelu voi olla toimiva: jos tekee jotain räväkkää, silloin pitää myös levätä kunnolla. Tärkeää on, että kaikelle elämässä on vastapainoa.

Miten tavoittaa tasapaino, jos sen on kadottanut?

Voi esimerkiksi piirtää paperille kuvan ja miettiä, mihin asioihin elämässä menee aikaa enemmän. Sitä kautta voi pohtia, olisiko asialle olemassa jokin vastapaino. Jokaisen ihmisen olisi myös hyvä ymmärtää antaa ainakin jossain määrin aikaa itsensä toteuttamiselle tai luovalle toiminnalle. Sen ei tarvitse olla suurta taidetta, vaan mitä vain luovaa.

Ovatko stressitilat lähtökohdiltaan useimmiten henkisiä vai fyysisiä?

Meidän kulttuurissamme ne ovat usein lähtökohdiltaan henkisiä, mutta taustalla voi olla myös toistuva fyysinen rasitus, joka aiheuttaa ongelmia. Stressiin liittyy usein syklinen kehä: se vaikuttaa fysiikkaan ja fysiikka vaikuttaa mielialaan. Tärkeää on se, että sitä pääsee katkaisemaan jostain päästä.

Lue myös nämä