Klikkaa Smartumin sivustolle Top bar icon a0959d54d92197ed4e79ef43d3978da1984be5fa6f6809ff14908a4cc92f9ec1 Top bar logo 53b61cbb6b854e6ec59fdf3d3482a6f5647563cea0ec3044d53a631d3e3bbc39
Hyvinvointi

Astu Stageen

Aitoa asiaa hyvinvoinnista. Seuraa, osallistu, innostu, bloggaa ja rokkaa. Tarkkaile katsomosta tai nouse itse lavalle!

Liikkuja, pysähdy välillä!

Pysähtyminen on liikkujalle tärkeää.
Päikkärit kunniaan! Sohvalla loikoilu on hyvä pysähtymisen keino arjessa.

Palautumiseen ja jaksamiseen kuuluu tärkeänä osana pysähtyminen – kyky vain olla, suorittamatta, tekemättä mitään mikä kuormittaa kehoa tai mieltä.

Ihminen palautuu parhaiten levossa, mutta myös hermoston on saatava palautua päivän tekemisistä. Paras keino tähän on pysähdys ja sen tuoma rauhoittuminen.

Arkisia pysähtymisen keinoja ovat hiljaisuus ja ympäristön rauhoittaminen äänistä sekä yksinkertainen metodi: keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan. Sohvalla loikoiluun, nokosten ottamiseen, ostoskassin tyhjentämiseen, seurusteluun.

”Sitä tärkeämpää pysähtyminen on, mitä vaikeammalta se tuntuu.”

”Uskon että pysähtyminen, rauhoittuminen ja rauha on todella tärkeää palautumisen ja ylipäätään jaksamisen kannalta. Jollekulle sitä on meditaatio ja se, että pysähtyy oikeasti. Toiselle sitä on metsässä kävely, lukeminen, musiikin kuuntelu”, pysähtymistä työnsä kautta pohtinut liikunnanohjaaja Mimmi Koukkari toteaa ja lisää:

”Sitä tärkeämpää pysähtyminen on, mitä vaikeammalta se tuntuu. Palautuminen on siten asennekysymys. Silloin suosittelisin kyllä pysähtymistä, jos joku sanoo palautuvansa parhaiten, kun menee vaikkapa spinning-tunnille.”

Koukkari tietää mistä puhuu, sillä hän on kokenut itse hermoston yliviritystilan ja ollut sen seurauksena kuukauden sairaslomalla ja liikuntakiellossa. Hän arvelee ilmiön olevan nykyisin yllättävän yleinen.

"Liian nopea rytmi edellyttää asennemuutosta. On ehkä opeteltava tekemään asioita ihmiselle sopivalla rytmillä."

”Uskon, että aika monella ihmisellä nykyään on kehitteillä tällainen kokonaispaketti. Kun pysähtymistä ei tule milloinkaan, keho, mieli ja hermosto eivät rauhoitu fysiologisestikaan ja kierrokset kovenevat. Sitä jaksaa tiettyyn pisteeseen, keho on käsittämättömän kestävä, mutta jossain vaiheessa se sanoo, että nyt riitti.”

Liian nopea rytmi edellyttää asennemuutosta. On ehkä opeteltava kävelemään ja tekemään asioita hitaasti, ihmiselle sopivalla rytmillä.

”Suorittamiseen on helppo lipsahtaa takaisin – riippumatta oikeastaan siitä, mitä tekee työkseen, mitä syö tai miten liikkuu. Sen pysäyttäminen on mielestäni tärkeää”, Koukkari sanoo.

Lue myös nämä