Klikkaa Smartumin sivustolle Top bar icon a0959d54d92197ed4e79ef43d3978da1984be5fa6f6809ff14908a4cc92f9ec1 Top bar logo 53b61cbb6b854e6ec59fdf3d3482a6f5647563cea0ec3044d53a631d3e3bbc39
Hyvinvointi

Astu Stageen

Aitoa asiaa hyvinvoinnista. Seuraa, osallistu, innostu, bloggaa ja rokkaa. Tarkkaile katsomosta tai nouse itse lavalle!

Millainen liikunta tekee hyvää aivoille?

Liikunta tekee hyvää aivoille
Kuva: 123RF

Tuore tutkimus kertoo, että aivojen hyvinvoinnille on parasta pitkäkestoinen aerobinen liikunta. Miksi? Kysyimme tätä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen dosentilta ja akatemiatutkija Miriam Nokialta.

Äskettäin tekemänne tutkimus tietää, millainen liikunta on parasta aivoille. Mitä tutkimustulokset kertovat?

Tutkimme miten eri liikuntamuodot vaikuttavat hippokampuksessa aikuisuudessa tapahtuvaan neurogeneesiin eli uusien hermosolujen muodostumiseen. Tulostemme mukaan kaikkein tehokkaimmin neurogeneesiä lisää pitkäkestoinen, omaehtoinen – eli vapaaehtoinen, itse säädelty – aerobinen liikunta.

Mihin tämä perustuu, miten liikunta vaikuttaa aivojen rakenteeseen ja toimintaan?

Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu aerobisen harjoittelun nostavan hermokasvutekijöiden tasoa ja lisäävän verenkiertoa hippokampuksessa. Luultavasti nämä tekijät vaikuttavat myös nyt saamiemme tulosten taustalla. Lisäksi on viitteitä siitä, että aerobinen harjoittelu parantaa oppimiskykyä.

Miksi uusien hermosolujen muodostuminen on niin tärkeää?

Niitä tarvitaan esimerkiksi monimutkaisten asioiden oppimiseen.

Mitä harjoitusmuotoja tutkimuksessa verrattiin toisiinsa?

Tutkimme aerobista harjoittelua, HIIT-treeniä (high-intensity interval training) eli kovatehoista intervalliharjoittelua sekä anaerobista voimaharjoittelua. Verrokkeina toimivat tavallisissa laboratorio-oloissa elävät rotat.

Onko voimakkaammin kuormittava harjoittelu aivojen hyvinvoinnin kannalta haitallista?

Voimakkaasti kuormittavan harjoittelun vaikutuksista aivoihin on melko vähän tutkimusta. Yksi aivojen rakenteeseen ja toimintaan vaikuttava tekijä on stressi, joka hallitsemattomana ja pitkittyessään esimerkiksi vähentää uusien hermosolujen muodostumista.

Missä ja milloin tutkimuksenne tulokset julkaistiin ensimmäisen kerran? Entä miten tutkimus jatkuu?

Tutkimus on julkaistu The Journal of Physiology -lehden uusimmassa numerossa (594(7): 1855–1873). Tutkimuksia jatketaan Jyväskylän yliopistossa psykologian ja liikuntabiologian laitosten yhteistyönä.

Lue myös nämä