Klikkaa Smartumin sivustolle Top bar icon a0959d54d92197ed4e79ef43d3978da1984be5fa6f6809ff14908a4cc92f9ec1 Top bar logo 53b61cbb6b854e6ec59fdf3d3482a6f5647563cea0ec3044d53a631d3e3bbc39
Hyvinvointi

Astu Stageen

Aitoa asiaa hyvinvoinnista. Seuraa, osallistu, innostu, bloggaa ja rokkaa. Tarkkaile katsomosta tai nouse itse lavalle!

Susanna Pettersson: "Taide-elämys voi auttaa jaksamaan kiireen paremmin."

Ateneumin johtaja Susanna Pettersson puhuu taiteen vaikutuksista
"Taiteen keinoin pystytään kertomaan maailman uusista ilmiöistä ja samalla tuomaan esiin vaikeita kysymyksiä, joita olisi muuten kipeää käsitellä", sanoo Ateneumin taidemuseon johtaja Susanna Pettersson. KUVA: Kansallisgalleria/Yehia Eweis

Ateneumin taidemuseon johtajan Susanna Petterssonin työhuoneen seinällä on tyhjä ripustuskoukku. Siinä roikkuu normaalisti yksi Petterssonin lempiteoksista. Väinö Blomstedtin Auringonlasku-maalaus vuodelta 1898 on tällä hetkellä esillä näyttelytiloissa. ”Se on meditatiivinen teos, jota katsellessa ajatus rauhoittuu. Käyn välillä moikkaamassa sitä.”

Vuonna 1887 valmistunut Ateneum Helsingin ydinkeskustassa on kunnioitusta herättävän näköinen rakennus. Sen tiloissa sijaitsee Ateneumin taidemuseo, joka on osa Suomen Kansallisgalleriaa. Theodor Höijerin suunnitteleman rakennuksen suojissa on taiteen keinoin määritelty, ja määritellään edelleen, suomalaisuuden ydintä.

Suomen suurin taidekokoelma

Ateneumin taidemuseossa on Suomen suurin kokoelma maalauksia, grafiikkaa, piirustuksia ja veistoksia, yhteensä yli 20 000 teosta. Kokoelma on valtion omistuksessa olevaa Suomen kansallisomaisuutta. Kansallisgallerian kokonaisuuteen kuuluvat Ateneumin taidemuseon lisäksi Nykytaiteenmuseo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo.

Susanna Petterssonilla on syvä suhde työpaikkaansa. Tutkijana ja johtajana häntä puhuttelee Ateneumin merkitys suomalaiselle identiteetille.

”Minua kiehtoo se, millä tavoin tämän talon seinien sisällä on rakennettu ja kuvattu suomalaista sielunmaisemaa. Kuinka tarina käynnistyi 1800-luvulla, ja mitä kokoelmalla haluttiin saada aikaan. Se on yhtä tärkeää tänäkin päivänä”, Pettersson toteaa.

Tarinaa taidekokoelman avulla

Ateneum avattiin Helsinkiin 1888
KUVA: KUVA: Kansallisgalleria/Yehia Eweis

Ateneumin rakennus avattiin yleisölle vuonna 1888. Taidekokoelman avulla pystyttiin kertomaan tarinaa siitä, millainen on suomalainen maisema ja kansa. Museossa esiteltiin, ketkä ovat suomalaisia merkkihenkilöitä ja millainen on maan historia. Kun taiteilijat alkoivat 1800-luvun lopussa matkata keräämään uudenlaista muotoa ilmaisulleen esimerkiksi Pariisista, myös suomalaiselle katsojalle avautui moniäänisempi kuva maailmasta.

Juuri tässä piileekin Petterssonin mielestä taiteen eräs olennaisimmista merkityksistä.

”Nykytaiteessa kommentoidaan väkevästi esimerkiksi eriarvoisen yhteiskunnan kysymyksiä, uutta luokkayhteiskuntaa.”

”Sen keinoin pystytään kertomaan toisaalta maailman uusista ilmiöistä, ja samalla tuomaan esiin vaikeita kysymyksiä, joita olisi muuten kipeää käsitellä. Esimerkiksi maailmansotien jälkeisiä traumoja purettiin taiteessa pitkään. Nykytaiteessa taas kommentoidaan väkevästi esimerkiksi eriarvoisen yhteiskunnan kysymyksiä, uutta luokkayhteiskuntaa” Pettersson kertoo.

Pettersson jatkaa nostamalla esimerkin kirjallisuudesta.

Riikka Pulkkinen käsitteli teoksessaan Raja (Otava 2006) muistisairausteemaa, jolla on aito kiinnekohta monen ihmisen arkeen. Mitä tapahtuu, kun läheinen menettää kykynsä hahmottaa ympäristöään? Kulttuuri, kirjallisuus siinä missä kuvataidekin, tarjoaa näin jonkinlaista armollisuutta. Ymmärrystä elämästä.”

Hyvä taide auttaa Petterssonin mielestä ihmistä tulemaan hiukan paremmaksi versioksi itsestään. Taiteelle antautuminen toimii myös akkuja lataavasti. Hetki vaikuttavien vanhojen merkkiteosten tai uusien taideaarteiden äärellä Ateneumin näyttelytiloissa tarjoaa perspektiiviä ja pureskeltavaa. Pettersson muistuttaa, että inspiroituminen voi tapahtua minkä hyvänsä kulttuurikokemuksen äärellä.

”Hyvä taidekokemus saa hetkeksi kokonaan irti pestävistä pyykeistä ja kiireestä. Tässä tarkoituksessa voi toimia niin urheilutapahtuma, kirja, musiikkielämys kuin mikä muukin kulttuuri."

Jokapäiväisen näyttelytoiminnan ohessa Ateneumin seinien suojassa räätälöidään erityyppisiä palveluja kohdennetuille ryhmille.

Kansallisgallerian ja Ateneumin taidemuseon sen osana Pettersson näkee tärkeässä roolissa kulttuurin tarjoamisessa mahdollisimman laajalle yleisölle. Jokapäiväisen näyttelytoiminnan ohessa sen seinien suojassa räätälöidään erityyppisiä palveluja kohdennetuille ryhmille. Suosittuja ovat olleet esimerkiksi yhteistyössä sosiaalisektorin kanssa toteutetut taidepolut muistisairaille.

Nuoret huomioon

”Testasimme kesän 2015 alussa virtuaalisen museokäynnin mahdollisuuksia vanhainkodin kanssa. Opas opasti Ateneumin tiloissa, ja kierros välitettiin reaaliaikaisesti vanhainkodin asukkaille. Nykyteknologia tarjoaa huikeita mahdollisuuksia”, Pettersson iloitsee.

Myös nuorten mukaan otto on Petterssonille tärkeää. Kun Pettersson otti museon johtajan pestin vastaan, hän käynnisti ensimmäisten joukossa Ateneum 3.0 -ryhmän. Ryhmän noin 15 nuorta työskentelevät yhdessä henkilökunnan kanssa ja toteuttavat ensimmäisen oman ohjelmansa Ateneumissa kuluvan syksyn aikana.

Nuoret pyritään muutenkin huomioimaan palveluissa. Muutamaa päivää ennen haastattelua Petterssoniin otti yhteyttä nuori instagrammaaja, joka ehdotti yhteistyötä. Hän oli kiinnostunut Empty movement -nimisestä ilmiöstä, jossa julkisia kohteita kuvataan niiden sulkemisajan jälkeen. Pettersson oli mieluusti juonessa mukana.

”Ateneum kuuluu meille kaikille.”

”Ateneum kuuluu meille kaikille. Tärkeintä on, että jokainen tulija kokisi lähtiessään saaneensa mukaan jotakin sellaista, joka on rikastuttavaa ja kivaa. Olevansa jotakin vähän enemmän, kuin tänne tullessaan.” 

Alkuperäinen teksti on julkaistu Smartumin hyvinvoinnin talouslehdessä 2/2015.

Lue myös nämä