Klikkaa Smartumin sivustolle Top bar icon a0959d54d92197ed4e79ef43d3978da1984be5fa6f6809ff14908a4cc92f9ec1 Top bar logo 53b61cbb6b854e6ec59fdf3d3482a6f5647563cea0ec3044d53a631d3e3bbc39
Hyvinvointi

Astu Stageen

Aitoa asiaa hyvinvoinnista. Seuraa, osallistu, innostu, bloggaa ja rokkaa. Tarkkaile katsomosta tai nouse itse lavalle!

Valintoja – tiedostaen ja tiedostamatta

Pyydän sinua ensin miettimään, montako kertaa teet mielestäsi päivän aikana päätöksen tai valinnan, joka liittyy jollain tavoin ruokaan. Päätös voi olla ottamatta sitä palaverissa tarjottua pullaa tai valintatilanne kaupan kassalla Pätkiksen ja Suffelin välillä. Kummanko ottaisit? Tutkimusten mukaan ihmiset raportoivat tekevänsä vajaat parikymmentä ruokaa koskevaa päätöstä päivässä. Todellisuudessa luku on noin 200. Miksi ero todellisten valintatilanteiden lukumäärän ja ihmisten raportoiman välillä on näin suuri? Kyse on tietoisuudesta.

Teemme 200 ruokaa koskevaa päätöstä päivässä. Valintoihin voi vaikuttaa.
Kuva: 123RF

Teemme hyvin paljon valintoja tiedostamatta, jopa automaationa. Olet tottunut levittämään leivälle tietyn määrän levitettä. Vai ajatteletko todella leipääsi voidellessa, että tavoitteena on jokin tietty sama määrä? Kaupassa teemme pitkälti samantyyppisiä valintoja kuin aina ennenkin. Varsinkin tutun kaupan olemme tottuneet kiertämään samalla tyylillä viikosta toiseen ja ostoskorikin saattaa näyttää lähes identtiselle eri viikkoina. Tosin usein kaupasta saattaa kuitenkin tulla valituksi jotain, mitä ei ostoslistassa lukenut tai rehellisesti sanottuna ei olisi edes tarpeen ostaa. Yleensä kyse on jostain uutuudesta, hyllynpäätytarjouksesta tai juuri autossa kuullun radiomainoksen tuotteesta. Aikaisemmin evoluutiossa ihmisen ruoan valintaan ovat vaikuttaneet vain sisäiset tekijät (internal cues) eli pääasiassa nälkä ja jano. Silloin on syöty sitä mitä on ollut saatavilla. Nykyisin valintoihimme vaikuttavat useat ulkoiset tekijät, kuten esimerkiksi näköhavainto tarjouksesta (visual cues).

Jos pidät Pätkiksestä tai Suffelista, niin sinulla saattaa olla juuri nyt mieliteko jompaankumpaan suklaapatukkaan.

Jos pidät Pätkiksestä tai Suffelista, niin sinulla saattaa olla juuri nyt mieliteko jompaankumpaan suklaapatukkaan. Ennen tämän kirjoituksen lukemista sinulla ei sitä mielitekoa todennäköisesti ollut. On hyvä ymmärtää, että kyse on vain minun tekstini aiheuttamasta mieliteosta eikä todellisesta nälästä tai tarpeesta saada kyseinen suklaapatukka. Mikäli alkaisin tässä tarkemmin analysoimaan vaikkapa Pätkiksen rakennetta ja sen minttuisaa makua, mielitekosi saattaisi vain yltyä. Tähän juuri mainonta perustuu.

Ihmisen automaatiotoiminnot ovat toisaalta täysin ymmärrettäviä – ne säästävät aivoja liialliselta rasitukselta. Olisimme lopenuupuneita mikäli aamuinen työmatka autolla olisi yhtä stressaavaa ja ajatusta vaativaa kuin autolla ajo ensimmäisillä autokoulun tunneilla. Automaation avulla osaamme vaihtaa vaihteet, kurkata peiliin kaistaa vaihtaessa ja siirtää jalan valmiiksi jarrulle, kun havaitsemme kauempana olevan bussin tekevän lähtöä pysäkiltä. Mutta syömisessä ja ruoan valinnassa epäterveelliset valinnat sekä huonot tottumukset saattavat lisätä riskiä saada ylipainoa ja sairastua useisiin eri sairauksiin.

Haastankin sinut tekemään edes yhden päivän kokeilun, jolloin teet ruokaa koskevat valinnat tietoisesti. Eli jokaisen valinnan kohdalla naksautat aivosi off-tilasta on-tilaan ja pohdi samalla, miksi juuri teet tietynlaisen valinnan. Lounaalla voit pohtia myös kylläisyyttäsi ja sen tuomia kehon tuntemuksia. Havainnoi myös maailmaa hieman uusin silmin. Tiedosta mainokset, kaupan tarjoukset sekä pane merkille, millaisia tuotteita erityisesti hyllynpäätyihin on marketissa valittu. Ympäristömme ja markkinatalous ei valitettavasti tällä hetkellä tuputa meille niitä terveellisempiä valintoja, joten yksilön on oltava yhtä valpas kuin kivikaudella mammuttia metsästäessään.

Tiedosta ja toimi!

Lue myös nämä